Tuomme voimaa maailmaa muovaaviin päätöksiin

Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuosi sitten avasi Suomessa varsin pian keskusteluun maamme jäsenyydestä Natossa.

Edelliset kaksikymmentä vuotta suomalaisten enemmistö oli säännönmukaisesti kertonut vastustavansa asiaa. Suomen Nato-jäsenyys oli ollut karkeasti ajatellen joka viidennen suomalaisen toive.

Keväällä 2022 asiat alkoivat kuitenkin muuttua hyvin nopeasti.

”Viisari värähti” ensimmäisen kerran jo tammikuussa, kun ennätysmäinen joukko – 28 prosenttia – antoi tukensa jäsenyydelle. Lisäksi aiempaa useampi oli nyt vailla mielipidettä ja oli selvästi alkanut empiä, pitäisikö jäsenyyttä tukea vai vastustaa.

Muutamaa viikkoa myöhemmin asetelma oli jo muuttunut ratkaisevasti: Suomen Nato-jäsenyys sai ensimmäistä kertaa kansalaisten enemmistön tuen.

Mitä pitemmälle kevät eteni, sitä varmempia päättäjät saattoivat olla siitä, että tie kohti Natoa on kansan mielestä oikea.

Tuorein, tänä keväänä mitattu tulos kertoo, että neljä suomalaista viidestä pitää ratkaisua pyrkiä Naton jäsenyyteen hyvänä.

Oikeiston haaveesta enemmistön vaatimukseksi

Alun perin vaatimukset siitä, että Suomen pitäisi liittyä läntiseen puolustusliittoon, esitettiin lähinnä poliittisesta oikeistosta. Voikin sanoa, että kyse oli pääasiassa eräiden kokoomuslaisten haaveesta.

Viime keväänä myös muiden puolueiden kannattajat alkoivat pohtia asiaa uudelleen ja kääntyivät vähitellen Nato-jäsenyyden kannalle.

Viimeisinä mielipiteensä vaihtaneista vasemmistoliittolaisistakin
valtaosa on tällä hetkellä sitä mieltä, että Suomen pitää liittyä Natoon. Perussuomalaisista tätä mieltä on kolme neljästä, muiden suurimpien puolueiden kannattajista käytännössä yhdeksän kymmenestä.

Pitäisikö Suomen odottaa Ruotsia?

Suomalaisia on miellyttänyt jo pitempään yhteinen matka Natoon Ruotsin kanssa.

Kun olemme kysyneet, olisiko Suomen pyrittävä Naton jäseneksi, jos Ruotsi hakee jäsenyyttä, myönteisesti suhtautuvien määrä on ollut aina suurempi kuin silloin, jos on kysytty pelkästään sitä, pitäisikö Suomen pyrkiä jäseneksi vai ei.

Myös Suomen valtiojohto on pitänyt tärkeänä sitä, että maat saavat jäsenyytensä samaan aikaan.

Turkin vetkuttelu on kuitenkin muuttanut tilannetta.

Presidentti Recep Erdoğanin todettua, että Turkki voisi ratifioida yksin Suomen jäsenyyden, julkisuudessa on alettu vaatia sitä, Suomi liittyisi tilaisuuden salliessa Naton jäseneksi riippumatta siitä, mikä Ruotsin tilanne on.

Suomalaisista 46 prosentille tämä kävisi. Toisaalta varsin moni eli  38 % ajattelee, että Suomen pitäisi odottaa, että se voi liittyä Natoon samaan aikaan Ruotsin kanssa.

Kokoomuslaisten ja etenkin perussuomalaisten enemmistöt kehottavat unohtamaan Ruotsin. Vasemmistoliittolaisten enemmistö puolestaan edellyttää, ettei Suomi tässä vaiheessa jätä Ruotsia taakseen. Muiden suurimpien puolueiden kannattajat tämä asia jakaa lähes täysin kahteen leiriin.

Eduskuntavaaleja 2023 luonnehti uudella tavalla niin sanottu taktinen äänestäminen. Tämä ilmenee tutkimusyhtiö Verianin vaaliseurantatutkimuksesta 2023.

Verianin kyselyssä kaikkiaan 14 prosenttia kertoi äänestäneensä taktisista syistä. Taktisia ääniä annettiin siten yhteensä noin 400000 kappaletta.

”Jos nukkuvien puolue jätetään ottamatta huomioon, taktisesti äänestäneet olisivat olleet eduskuntavaalien neljänneksi suurin puolue”, sanoo tutkimusjohtaja Sakari Nurmela.

Kaksi kolmesta (68 %) taktisesti äänestäneestä antoi tällä kertaa äänensä jollekin muulle puolueelle kuin ensisijaiselle vaihtoehdolleen, ja 63 prosenttia totesi, että äänesti tällä kertaa jonkin muun puolueen ehdokasta kuin yleensä.

Tämä tarkoittaa sitä, että arviolta reilut kaksisataa tuhatta ääntä meni näissä vaaleissa taktisista syistä eri osoitteeseen kuin normaalisti.

Joka toinen (49 %) taktinen äänestäjä halusi tukea jotain puoluetta tai hallituspohjaa. Yhtä monen (49 %) motiivina oli tietyn puolueen tai hallituspohjan vastustaminen.

Purra ja Essayah menestyivät kameroiden edessä, Ohisalo ei

Riikka Purra ja Sari Essayah ovat suomalaisten mielestä television eduskuntavaalitenteissä parhaiten onnistuneet puheenjohtajat. Purra onnistui erittäin tai melko hyvin joka toisen (49 %) mielestä. 48 prosentin mielestä Essayah oli tenteissä yhtä hyvä.

Myös Li Andersson ja Petteri Orpo saivat kehuja esiintymisestään. 45 prosenttia totesi Anderssonin ja 43 prosenttia Orpon onnistuneen vaalitenteissä vähintään melko hyvin.

Essayah ja Purra saivat erinomaista palautetta omiltaan.

Peräti 78 prosenttia kristillisdemokraateista ajatteli Essayahin onnistuneen vaalitenteissä erittäin hyvin. Perussuomalaisten enemmistö (53 %) ajattelee samalla tavalla Riikka Purrasta.

Vihreistä vain 25 prosenttia piti Maria Ohisalon esiintymistä erittäin onnistuneena. Kokoomuslaisista 28 prosentilla oli sama käsitys Petteri Orposta.

Varsinkin SDP hyötyi taktisesta äänestämisestä

SDP:tä äänestäneistä yli kaksi kertaa useampi (26 %) kuin kokoomukseen (11 %), perussuomalaisiin (11 %) tai keskustaan (10 %) päätyneistä teki valintansa taktisin perustein.

Melkoisella osalla SDP:tä taktisista syistä äänestäneistä motiivina oli osoittaa tukea SDP:tä kohtaan. Puolue sai vähintään 70.000 tällaista ääntä. Silti useampi kuin joka toinen SDP:tä taktisista syistä äänestänyt halusi toimia jotain puoluetta vastaan. Noin 88.000 SDP:n saamaa ääntä perustui käytännössä siihen, että sillä tavalla yritettiin saada kapuloita porvarihallituksen ja varsinkin perussuomalaisten rattaisiin.

60 prosenttia SDP:tä taktisesti äänestäneistä pitää perussuomalaisia suurimpana inhokkipuolueenaan. 77 prosenttia SDP:tä taktisesti äänestäneistä ei haluaisi perussuomalaisia seuraavaan hallitukseen – 87 prosentin pitäessä tärkeänä, että SDP olisi siinä mukana.

SDP sai vasemmistoliitosta ja vihreistä runsaat 60.000 ääntä enemmän kuin menetti niille. Valtaosa tästä SDP:n saamasta nettohyödystä johtuu taktisesta äänestämisestä.

Blokkipolitiikka arveluttaa suomalaisia

Melkein joka kolmannen (31 %) mielestä Suomessakin puolueiden pitäisi Ruotsin tapaan ryhmittyä ennen vaaleja poliittisiin blokkeihin, jolloin äänestäjä etukäteen tietäisi, keiden kanssa oma puolue muodostaisi hallituksen.

41 prosenttia ei lämpene tällaiselle ajatukselle. Varsin moni (28 %) ei osannut sanoa, miten tulisi menetellä.

Suomalaisten valtaenemmistö (67 %) ajattelee, ettei puolueiden tulisi ennen vaaleja sulkea yhtäkään toista puoluetta pois kelvollisten hallituskumppaneiden joukosta, vaan antaa äänestäjien päättää itsenäisesti. Melkein joka toinen (47 %) toivoo silti, että puolueet ilmoittaisivat ennen vaaleja parhaana pitämänsä uuden hallituspohjan.

Blokkiutumisessa arveluttaa se, että sen uskotaan johtavan tarpeettomasti puolueiden välisten ristiriitojen lisääntymiseen ja yhteistyömahdollisuuksien supistumiseen.

Miten tutkimme?

• Verian toteutti eduskuntavaalien vaaliseuranta tutkimuksen 7.–14.4.2023. Tutkimusaineisto kerättiin Kantarin Gallup Kanava -vastaajapaneelissa.
• Kohdejoukon muodostivat maamme 18 vuotta täyttäneet, pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Tutkimukseen osallistui 1064 henkilöä. Tilastollinen virhemarginaali on suurimmillaan koko aineiston tasolla 3,0 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Suomi on kuudetta kertaa peräkkäin(!) maailman onnellisin maa, kertoo The World Happiness Report 2023 -raportti. Tulos tuntuu aiheuttavan melkoista hikkaa suomalaisille, jos on uskominen lehtijuttuja ja televisio-ohjelmien katugallupeja: Voiko tämä olla tottaI.

Verianissa päätimme tutkia suomalaisten omia käsityksiä siitä, voiko tähän tulokseen luottaa. Kysely tehtiin internetpaneelissa täysi-ikäisille suomalaisille helmikuun 17. ja 22. päivän välisenä aikana. Kysyimme, uskovatko vastaajat, että tutkimustulokset Suomesta maailman onnellisimpana maana vastaavat todellisuutta.

Teimme kyselyn siis vaiheessa, kun Suomi oli saanut "vasta" viisi peräkkäistä onnellisimman maan titteliä, ja odottelimme kuudetta tulevaksi.

Noin puolet suomalaisista uskoo raportin tuloksen pitävän paikkansa.

Vaikka YK:n aloitteesta perustettu Sustainable Development Solutions Network -organisaatio vuodesta toiseen kertoo onnellisesta maastamme, suomalaisille tämä ei ole itsestäänselvyys. Vääräleuat sanovatkin, että Suomen pitäminen maailman onnellisimpana maana vaatii sitä, että ei ole käynyt Suomessa - ja eri mieltä oleminen vaatii ehdottomasti sitä, ettei ole käynyt muissa maissa!

The World Happiness Report 2023:n listauksen kärkiviisikko on

1. Suomi
2. Tanska
3. Islanti
4. Israel
5. Alankomaat

Pohjoismaiden sijoittuminen ykkössijoille kuuluu jo tutkimuksen perinteisiin. Myös muissa elämänlaatua mittaavissa selvityksissä Pohjois-Eurooppa tapaa valloittaa huippusijoitukset. 

Yrittäjät pitävät Suomea onnellisimpana maana

Vahvasti Suomen ykkössijan totuudenmukaisuuteen luottavat yrittäjät sekä korkeasti koulutetut. Sen sijaan perussuomalaisten kannattajat sekä itseään persoonaltaan negatiivisiksi henkilöiksi kuvaavat vastaajat eivät pidä tulosta totuudenmukaisena.

On kiinnostavaa, että vastaajan ikä ei vaikuta vastausten jakaumaan. Asuinpaikan suhteen tulokset hiukan vaihtelevat, vaikka erot eivät olekaan suuria. Eniten Suomeen maailman onnellisimpana maana uskovat Länsi-Suomen alueella asuvat. Länsi-Suomeen lasketaan kuuluvaksi Keski-Suomi, Pirkanmaa, Satakunta, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa. 

Yhteiskuntaluokka vaikuttaa vastauksiin, samoin koulutus. Itsensä työväenluokkaan sijoittavista vastaajista 51 prosenttia ei usko väitteeseen, kun koko väestössä "en usko" -vastauksia on 44 prosenttia. Akateemisesti koulutetusta "en usko" -kantaa edustaa vain 33 prosenttia vastaajista.