Varsinkin SDP hyötyi taktisesta äänestämisestä

Eduskuntavaaleja 2023 luonnehti uudella tavalla niin sanottu taktinen äänestäminen. Tämä ilmenee tutkimusyhtiö Verianin vaaliseurantatutkimuksesta 2023.

Verianin kyselyssä kaikkiaan 14 prosenttia kertoi äänestäneensä taktisista syistä. Taktisia ääniä annettiin siten yhteensä noin 400000 kappaletta.

”Jos nukkuvien puolue jätetään ottamatta huomioon, taktisesti äänestäneet olisivat olleet eduskuntavaalien neljänneksi suurin puolue”, sanoo tutkimusjohtaja Sakari Nurmela.

Kaksi kolmesta (68 %) taktisesti äänestäneestä antoi tällä kertaa äänensä jollekin muulle puolueelle kuin ensisijaiselle vaihtoehdolleen, ja 63 prosenttia totesi, että äänesti tällä kertaa jonkin muun puolueen ehdokasta kuin yleensä.

Tämä tarkoittaa sitä, että arviolta reilut kaksisataa tuhatta ääntä meni näissä vaaleissa taktisista syistä eri osoitteeseen kuin normaalisti.

Joka toinen (49 %) taktinen äänestäjä halusi tukea jotain puoluetta tai hallituspohjaa. Yhtä monen (49 %) motiivina oli tietyn puolueen tai hallituspohjan vastustaminen.

Purra ja Essayah menestyivät kameroiden edessä, Ohisalo ei

Riikka Purra ja Sari Essayah ovat suomalaisten mielestä television eduskuntavaalitenteissä parhaiten onnistuneet puheenjohtajat. Purra onnistui erittäin tai melko hyvin joka toisen (49 %) mielestä. 48 prosentin mielestä Essayah oli tenteissä yhtä hyvä.

Myös Li Andersson ja Petteri Orpo saivat kehuja esiintymisestään. 45 prosenttia totesi Anderssonin ja 43 prosenttia Orpon onnistuneen vaalitenteissä vähintään melko hyvin.

Essayah ja Purra saivat erinomaista palautetta omiltaan.

Peräti 78 prosenttia kristillisdemokraateista ajatteli Essayahin onnistuneen vaalitenteissä erittäin hyvin. Perussuomalaisten enemmistö (53 %) ajattelee samalla tavalla Riikka Purrasta.

Vihreistä vain 25 prosenttia piti Maria Ohisalon esiintymistä erittäin onnistuneena. Kokoomuslaisista 28 prosentilla oli sama käsitys Petteri Orposta.

Varsinkin SDP hyötyi taktisesta äänestämisestä

SDP:tä äänestäneistä yli kaksi kertaa useampi (26 %) kuin kokoomukseen (11 %), perussuomalaisiin (11 %) tai keskustaan (10 %) päätyneistä teki valintansa taktisin perustein.

Melkoisella osalla SDP:tä taktisista syistä äänestäneistä motiivina oli osoittaa tukea SDP:tä kohtaan. Puolue sai vähintään 70.000 tällaista ääntä. Silti useampi kuin joka toinen SDP:tä taktisista syistä äänestänyt halusi toimia jotain puoluetta vastaan. Noin 88.000 SDP:n saamaa ääntä perustui käytännössä siihen, että sillä tavalla yritettiin saada kapuloita porvarihallituksen ja varsinkin perussuomalaisten rattaisiin.

60 prosenttia SDP:tä taktisesti äänestäneistä pitää perussuomalaisia suurimpana inhokkipuolueenaan. 77 prosenttia SDP:tä taktisesti äänestäneistä ei haluaisi perussuomalaisia seuraavaan hallitukseen – 87 prosentin pitäessä tärkeänä, että SDP olisi siinä mukana.

SDP sai vasemmistoliitosta ja vihreistä runsaat 60.000 ääntä enemmän kuin menetti niille. Valtaosa tästä SDP:n saamasta nettohyödystä johtuu taktisesta äänestämisestä.

Blokkipolitiikka arveluttaa suomalaisia

Melkein joka kolmannen (31 %) mielestä Suomessakin puolueiden pitäisi Ruotsin tapaan ryhmittyä ennen vaaleja poliittisiin blokkeihin, jolloin äänestäjä etukäteen tietäisi, keiden kanssa oma puolue muodostaisi hallituksen.

41 prosenttia ei lämpene tällaiselle ajatukselle. Varsin moni (28 %) ei osannut sanoa, miten tulisi menetellä.

Suomalaisten valtaenemmistö (67 %) ajattelee, ettei puolueiden tulisi ennen vaaleja sulkea yhtäkään toista puoluetta pois kelvollisten hallituskumppaneiden joukosta, vaan antaa äänestäjien päättää itsenäisesti. Melkein joka toinen (47 %) toivoo silti, että puolueet ilmoittaisivat ennen vaaleja parhaana pitämänsä uuden hallituspohjan.

Blokkiutumisessa arveluttaa se, että sen uskotaan johtavan tarpeettomasti puolueiden välisten ristiriitojen lisääntymiseen ja yhteistyömahdollisuuksien supistumiseen.

Miten tutkimme?

• Verian toteutti eduskuntavaalien vaaliseuranta tutkimuksen 7.–14.4.2023. Tutkimusaineisto kerättiin Kantarin Gallup Kanava -vastaajapaneelissa.
• Kohdejoukon muodostivat maamme 18 vuotta täyttäneet, pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Tutkimukseen osallistui 1064 henkilöä. Tilastollinen virhemarginaali on suurimmillaan koko aineiston tasolla 3,0 prosenttiyksikköä suuntaansa.