Suomi on Naton jäsen, mutta miten kansan mielipide muuttui?

Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuosi sitten avasi Suomessa varsin pian keskusteluun maamme jäsenyydestä Natossa.

Edelliset kaksikymmentä vuotta suomalaisten enemmistö oli säännönmukaisesti kertonut vastustavansa asiaa. Suomen Nato-jäsenyys oli ollut karkeasti ajatellen joka viidennen suomalaisen toive.

Keväällä 2022 asiat alkoivat kuitenkin muuttua hyvin nopeasti.

”Viisari värähti” ensimmäisen kerran jo tammikuussa, kun ennätysmäinen joukko – 28 prosenttia – antoi tukensa jäsenyydelle. Lisäksi aiempaa useampi oli nyt vailla mielipidettä ja oli selvästi alkanut empiä, pitäisikö jäsenyyttä tukea vai vastustaa.

Muutamaa viikkoa myöhemmin asetelma oli jo muuttunut ratkaisevasti: Suomen Nato-jäsenyys sai ensimmäistä kertaa kansalaisten enemmistön tuen.

Mitä pitemmälle kevät eteni, sitä varmempia päättäjät saattoivat olla siitä, että tie kohti Natoa on kansan mielestä oikea.

Tuorein, tänä keväänä mitattu tulos kertoo, että neljä suomalaista viidestä pitää ratkaisua pyrkiä Naton jäsenyyteen hyvänä.

Oikeiston haaveesta enemmistön vaatimukseksi

Alun perin vaatimukset siitä, että Suomen pitäisi liittyä läntiseen puolustusliittoon, esitettiin lähinnä poliittisesta oikeistosta. Voikin sanoa, että kyse oli pääasiassa eräiden kokoomuslaisten haaveesta.

Viime keväänä myös muiden puolueiden kannattajat alkoivat pohtia asiaa uudelleen ja kääntyivät vähitellen Nato-jäsenyyden kannalle.

Viimeisinä mielipiteensä vaihtaneista vasemmistoliittolaisistakin
valtaosa on tällä hetkellä sitä mieltä, että Suomen pitää liittyä Natoon. Perussuomalaisista tätä mieltä on kolme neljästä, muiden suurimpien puolueiden kannattajista käytännössä yhdeksän kymmenestä.

Pitäisikö Suomen odottaa Ruotsia?

Suomalaisia on miellyttänyt jo pitempään yhteinen matka Natoon Ruotsin kanssa.

Kun olemme kysyneet, olisiko Suomen pyrittävä Naton jäseneksi, jos Ruotsi hakee jäsenyyttä, myönteisesti suhtautuvien määrä on ollut aina suurempi kuin silloin, jos on kysytty pelkästään sitä, pitäisikö Suomen pyrkiä jäseneksi vai ei.

Myös Suomen valtiojohto on pitänyt tärkeänä sitä, että maat saavat jäsenyytensä samaan aikaan.

Turkin vetkuttelu on kuitenkin muuttanut tilannetta.

Presidentti Recep Erdoğanin todettua, että Turkki voisi ratifioida yksin Suomen jäsenyyden, julkisuudessa on alettu vaatia sitä, Suomi liittyisi tilaisuuden salliessa Naton jäseneksi riippumatta siitä, mikä Ruotsin tilanne on.

Suomalaisista 46 prosentille tämä kävisi. Toisaalta varsin moni eli  38 % ajattelee, että Suomen pitäisi odottaa, että se voi liittyä Natoon samaan aikaan Ruotsin kanssa.

Kokoomuslaisten ja etenkin perussuomalaisten enemmistöt kehottavat unohtamaan Ruotsin. Vasemmistoliittolaisten enemmistö puolestaan edellyttää, ettei Suomi tässä vaiheessa jätä Ruotsia taakseen. Muiden suurimpien puolueiden kannattajat tämä asia jakaa lähes täysin kahteen leiriin.