Kaksi suomalaista kolmesta (66 %) ajattelee Petteri Orpon hallituksen onnistuneen tehtävissään heikosti. Hallitus on toiminut huonosti 41 ja melko huonosti 25 prosentin mielestä.
30 prosenttia on päinvastaista mieltä, todeten toiminnan olleen vähintään melko hyvää. Kahdeksan prosenttia pitää hallituksen toimintaa hyvänä, 22 prosentin antaessa sille melko hyvän arvosanan.
Varsinkin perussuomalaiset (73 %) ja kokoomuslaiset (63 %) ajattelevat hallituksen onnistuneen työssään.
57 prosenttia tutkimukseen osallistuneista kristillisdemokraateista on heidän kanssaan samaa mieltä, RKP:n kannattajista ainoastaan 21 prosenttia.
98 prosenttia sosialidemokraateista antoi hallitukselle vähintään melko huonon arvosanan. Valtaosa niin vihreistä (91 %) kuin vasemmistoliittolaisistakin (99 %) teki samoin. Keskustalaisista 61 prosenttia pitää hallituksen työn jälkeä heikkona.
Oppositio on 53 prosentin mielestä onnistunut vähintään melko heikosti tehtävissään esittää vaihtoehtoja hallituksen politiikalle.
24 prosentin mielestä opposition toiminta on ollut huonoa. 29 prosenttia pitää sitä melko huonona.
36 prosenttia antoi oppositiolle hyvää palautetta. Kahdeksan prosenttia arvioi sen onnistuneen hyvin, 28 prosenttia melko hyvin.
Oppositio sai tunnustusta eniten sosialidemokraateilta (54 %) ja vasemmistoliittolaisilta (53 %), joiden enemmistöt antoivat sille hyvän arvosanan. Vihreistä 36 prosentilla on siitä sama käsitys. Keskustalaisista 46 prosenttia kertoi pitävänsä opposition suoritusta hyvänä.
Eniten kritiikkiä oppositio sai perussuomalaisilta ja kokoomuslaisilta. Perussuomalaisista 83 ja kokoomuslaisista 72 prosenttia arvioi sen suoriutuneen heikosti.
Hallituksille keväästä 1995 annettujen myönteisten arvosanojen (hyvin + melko hyvin) keskiarvo on 38 prosenttia. Siitä Orpon hallituksen tulos jää kahdeksan prosenttiyksikköä.
Tänä aikana mitatuista 58 tuloksesta, Orpon hallituksen nyt saama on kuitenkin vasta 46. paras.
Suomalaiset suhtautuvat kaikkein myönteisimmin SDP:hen ja Suomen Keskustaan. Enemmistöllä (52 %) on niistä myönteinen yleiskuva.
Vihreä liitto herättää positiivisia ajatuksia 43 prosentissa. 42 prosentilla on myönteinen käsitys kokoomuksesta, 40 prosentilla vasemmistoliitosta.
Joka kolmas (33 %) ajattelee myönteisesti RKP:stä. 31 prosentilla on vastaava käsitys Liike Nytistä ja 30 prosentilla kristillisdemokraateista.
Perussuomalaiset herättää äänestäjissä tällä hetkellä vähiten myönteisiä ajatuksia. 29 prosentilla on siitä vähintään melko myönteinen yleiskäsitys.
Kaikkiin puolueisiin suhtaudutaan nyt myönteisemmin kuin viime keväänä.
Eniten asia on hyödyttänyt keskustaa ja Liike Nytiä. 13 prosenttiyksikköä useampi kuin vielä vähän aikaa sitten ajattelee niistä myönteisesti Liike Nytistä, 9 prosenttiyksikköä useampi keskustasta.
Muista puolueista äänestäjien kuva RKP:stä on nyt neljä, SDP:stä, kokoomuksesta ja vasemmistoliitosta viisi sekä vihreistä kuusi prosenttiyksikköä myönteisempi kuin tämän vuoden helmikuussa.
Näkemykset kristillisdemokraateista (+1) ja perussuomalaisista (+3) ovat muuttuneet vähiten, mutta niistäkin aiempaa hieman useammalla on positiivinen yleiskuva.
Kaksi suomalaista viidestä (40 %) on sitä mieltä, että asiat ovat nykyisin paremmin kuin ennen. Täsmälleen yhtä moni (40 %) on asiasta päinvastaista mieltä. Joka viides (20 %) ei osannut sanoa, mitä ajatella asiasta.
Tämän kysymyksen voi sanoa jakavan suomalaisia erittäin vahvasti.
Kaikista väestöryhmistä löytää molempia näkemyksiä. Silti voi todeta, että 50–59-vuotiaiden enemmistö (52 %) pitää vanhoja aikoja parempina kuin nykyisiä.
Keskimääräistä useampi enintään 70 vuotta täyttänyt (51 %) taas on sitä mieltä, että asiat ovat nykyisin paremmin kuin ennen.
Vanhojen aikojen pitäminen parempina on tyypillistä monille peruskoulutetuille (49 %), taajaan asutuissa (49 %) ja maaseutumaisissa (49 %) kunnissa asuville sekä arvoiltaan kaikkein konservatiivisimmille (67 %).
Keskimääräistä useampi akateemisesti koulutettu (49 %), pääkaupunkiseudulla asuva (46 %) sekä arvoiltaan liberaaleimpiin kuuluva (64 %) puolestaan tapaa pitää tätä päivää eilistä parempana.
Tulot eivät jaa näkemyksiä juurikaan. Yli 100.000 euroa vuodessa ansaitsevien talouksien jäsenet muodostavat tässä kuitenkin säännön vahvistavan poikkeuksen. Heidän enemmistönsä (55 %) on sitä mieltä, että asiat ovat nykyisin paremmin kuin ennen.
Kokoomuslaisten (52 %) ja vihreiden (51 %) enemmistöt ovat samaa mieltä pitäen nykypäivää parempana, mutta keskimääräistä selvästi useampi Liike Nytin (68 %) ja perussuomalaisten (64 %) kannattaja puoles-taan uskoo asioiden olleen ennen paremmin kuin nyt.
Muiden puolueiden kannattajien näkemykset jakaantuivat tasaisemmin. Kristillisdemokraateista ja sosialidemokraateista aavistuksen verran useampi pitää vanhoja aikoja nykyisiä parempina. Keskustaisista, vasemmistoliitolaisista ja RKP:n kannattajista taas löytää hieman enemmän niitä, joiden mielestä asiat ovat nykyisin paremmin.
Sakari Nurmela, Verian.
+358 40 578 5080
Kirjoittaja on vastannut Puoluebarometrin tuottamisesta yli kymmenen vuoden ajan.
Verian on toteuttanut tutkimuksen 30.9.– 6.10.2025. Tutkimus on toteutettu Forum-vastaajapaneelissa. Haastateltu joukko edustaa maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pl. ahvenanmaalaiset). Haastattelujen kokonaismäärä on 1 263. Tutkimustulosten virhemarginaali on 2,8 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Verian on uusi nimi yhteiskunnallisiin kysymyksiin erikoistuneelle tutkimusyhtiölle. Yhtiö on saanut alkunsa Suomen Gallup Oy:n yhteiskunnallisista tutkimuksista. Matkan varrella yhtiö on tunnettu myös nimillä TNS Gallup, Kantar TNS, Kantar sekä Kantar Public.